Is your man wearing a wig?

Lansi-Bengalissa on huomenna kongressivaalit. Tunteet ovat kayneet kuumina ja politiikkahirvio on vaatinut jo ainakin neljan suurmiehen hengen. Darjeelingissa Akhil Bharatiya Gorkha Leaguen johtaja Madan Tamang puukotettiin kuoliaaksi. Puukottajaksi ilmoittautui fasistinen (?) Gorkha Janamukti Morcha (GJM) -puolue. GJM ilmeisesti haluaa gorkhille oman valtion, Gorkhalandin. Kolmen muun poliitikon ruumiit loytyivat viidakon keskelta. Sita emme tieda, oliko heilla mitaan tekemista gorkha-hassakan kanssa, emmeka myoskaan sita, liittyvatko vaalit eiliseen junaturmaan Kolkatan ja Mumbain valilla.

Darjeelingin levottomuuksien takia muutimme matkasuunnitelmia ja tulimme Siligurin kautta suoraan Sikkimiin. Darjeelingiin mennaan sitten myohemmin. Kolkatassa ehdimme viela tsekkaamaan Victoria Memorialian (hieno talo, mutta vahan tylsa...)ja Botanical Gardenin. Jalkimmaisen vetonaula oli 140 m levea banyan, maailman levein puu. Paarunko lahosi jo 1900-luvun alkupuoliskolla, mutta jaljelle on jaanyt 2880 ilmajuuren muodostama metsamainen kokonaisuus. Puutarhassa nahtiin myos mm. lootuslampi. Botaanisen puiston edessa hyppasimme Howrah'n-bussiin. Howrah'sta kavelimme maailman vilkkainta siltaa Howrah Bridgea pitkin varsinaiseen Kolkataan. Hooghly-joen rannalta loytyi kiehtova kukkatori, jossa myytiin kaikkea hibiskuksista jasmiineihin - you name it! Suuri osa kukista oli punottu pujassa kaytettaviksi seppeleiksi. Myos yrtteja kaupiteltiin runsain mitoin, eika missaan pienissa sievissa purkeissa vaan heinakasan kokoisissa kasoissa.

Pilvet liikkuivat sankoin joukoin ja ryhmittyivat tasaisesti taivaan peitoksi. Alkoi olla hamaraa, vaikka oli puolipaiva. Tuuli humisi kukkakauppiaiden pressuissa ja sylki paallemme hiekkaa ja teralehtia. Se varoitti: pian sataa ja kunnolla. Ihmiset santailivat paikasta toiseen keraillen tavaroitaan ja etsien suojaa. Apokalyptinen tunnelma. Ja sitten sade alkoi. Isot pisarat piiskasivat asfalttia. Oli helppo kuvitella, etta hindujen kaikki 36 miljoonaa jumalaa sylkevat yhtaaikaa paania alas ihmisten niskaan. Juoksimme takaisin sillalle ja bussi Esplanadelle saapui onneksi kahden minuutin sisalla. Juoksimme keskelle tieta ja hyppasimme liikkuvaan linja-autoon. Pelastus.

Pari iltaa ennen lahtoa Siliguriin kavimme kaljalla Iston kanssa, joka oli myos tullut Kolkataan Andamaanien jalkeen. Juotiin yhdet Kingfisherit ja yhdet sikkimilaiset Dansbergit. Kuulostaa kyllakin tanskalaiselta tuo Dansberg, ehka tarkotuskin? Isto kertoi, etta Indian Museumin edessa kerjaava kadeton mies on ammattikerjalainen. Miehen kasi on leikattu pois rahansaannin maksimoimiseksi. Isto oli nahnyt kun mies oli illalla heitetty auton lavalle. Tulee mieleen Slumdog Millionaire. Isto lahti taksilla kotiinsa ja me yritimme viela etsia auki olevaa baaria hotellimme lahelta. Eipa loytynyt, olihan kello jo 11 illalla. Ostimme yhden kaljan "parcelissa" sulkemassa olevasta baarista. Sitten tormasimme Sanjuun, poikaan johon tutustuimme ennen Andamaaneille lahtoa. Sanju liikuskelee ympari Sudder Streetia kolmipyoraisella menopelillaan. Sanju kyyditti meidat torin laidalle, josta pystyi ostamaan alkoholia pimeasti kauppojen ja baarien sulkemisaikojen jalkeen. Yhdesta hokkelimajasta tuli ulos kaljaa kauppaava nainen, joka piilotteli pulloja sarinsa alla. Ostimme viela pari pulloa ja menimme siemailemaan olutta lava-auton peraan kiinnitetylle laudalle. Me, Sanju, Sonu the chai-wallah ja Kishore-opas, joka rakasti koiria.

No niin, se Kolkatasta. Nyt olemme kolmatta paivaa Pellingissa, Lansi-Sikkimissa. Matkalla oli parin paivan pysahdys Siligurissa West Bengalin puolella, jossa aika kului lahinna paranteluun. Oinen 15 tunnin bussimatka sai aikaan kuumeilun. Pelling on 2083 metrin korkeudella Himalajan vuoristossa. Hotel Garudan, majapaikkamme, parvekkeelta nakyy maailman kolmanneksi korkeimman vuoren, Khangchendzongan, lumiset huiput. Rukouslippuja on kaikkialla. Bhutanilaisen lentoyhtion lehdessa luki, etta rukouslippujen tarkoitus on lahettaa niihin painetut rukoukset taivaaseen. Mita kovemmin lippu liehuu, sita suurempi sen jumalallinen arvo. Tasta johtuen liput laitetaan monesti tuulisille paikoille, mutta toki myos muualle suojelukseksi. Lippuja on viitta eri varia - sinisia, punaisia, valkoisia, vihreita ja keltaisia. Varit edustavat viitta elementtia: sininen vetta (merta), punainen tulta, valkoinen taivasta, keltainen maata ja vihrea kasvillisuutta.

Mita kasvillisuuteen tulee (kasvissyojan suuhun herahtaa sylki), Sikkimissa syodaan tiibetilaistyylista ruokaa. Miedot momot ovat pierogin tapaisia nyytteja, jotka taytetaan lihalla tai kaalilla. Thukpa taas on nuudelikeitto, joka samoin on mahdollista saada liha- tai kasvisversiona.

Eilen heratyskello soi kuudelta. Herasimme alta aikayksikon ja ryntasimme parvekkeelle ihastelemaan valkoisia vuoria. Paivan aktiviteetteihin kuului kaynti Pemayangtse-luostarissa 2,5 km:n paassa Pellingista. Gompa koostuu rukoussalista, Monastic Schoolista, sisapihasta, puutarhoista ja munkkien perinteisista maalaamattomista kiviasutuksista. Kolmikerroksinen rukoussali on upean varikas ja taynna tiibetilaisia yksityiskohtia. Ensimmaisen kerroksen alttarilla on mm. Buddhaa ja Dorje Bhurpa Vajrakilaa (Padmasambhavaa) esittavat puuveistokset. Toisessa kerroksessa oli meneillaan pujaseremonia. Istuuduimme lattialle aistimaan magiaa.

Munkit istuivat karkeassa jaossa vanhat-nuoret-lapset, muodostaen kuvion, joka muistuttaa isoa e-kirjainta ilman keskimmaista sakaraa. He lausuivat tiibetilaisia mantroja suorakulmion muotoisista muistilapuistaan sointuvasti, taukoamatta ja ilmeisesti kaanonissa. Vanhimmat lamat osasivat mantrat jo ulkoa. Valilla munkit pyorittelivat ranteitaan yhta aikaa ja soittivat ennennakemattomia soittimia: pitkaa torvea (2,5 m), keskikokoista torvea (1 m), kumeaa kaksikalvoista rumpua ja piilossa ollutta "tahtipuikkoa". Salin seinat on maalattu lampimin varein (viininpunainen dominoi) ja kahdella seinalla olevat ruudutetut ikkunat valaisevat alttarin jumalaisella valolla. Munkit heittivat riisinjyvia kohti alttaria, jolla oli Padmasambhavan kahdeksan inkarnaatiota. Kyseiselle tantragurulle oli lahjoitettu ruokapaketteja, hedelmia, vihanneksia seka hauskannakoisia, tippaleivan ja letun risteytysta muistuttavia leipia. Ruokien edessa varisi oljylamppujen meri.

Tanaan tutustuimme Rabdentsen raunioihin (3 km Pellingista). Rabdentse toimi Sikkimin kuninkaallisena paakaupunkina vuosina 1670-1814. Paikalla oli tietysti komppania intialaisia turisteja, jotka tapansa mukaan huristelivat paikalle maastureilla. Monilla naisista oli paallaan kimaltelevat sarit ja sandaalit (korkokengatkin bongattiin), vaikka raunioille oli tielta noin kilometrin kavelymatka markaa ja kivista metsapolkua pitkin. Jelenalta kysyttiin, etta mika toi juttu sun naamassa on (lavistys siis) ja etta onko sun miehella peruukki paassa.

Takaisin Pellingissa kavimme tankkaamassa thukpaa. Huomasimme ravintolan seinalla roikkuvasta kalenterista, etta tanaan on pyhapaiva: Sakewa. Kysyimme, mita oikein juhlitaan, mutta pitaja ei osannut vastata. Hotel Garudan omistaja tiesi paremmin. Tanaan juhlitaan Rai-kansan paivaa. Rait ovat Kathmandu-laakson alkuperaisasukkaita. He muuttivat nyky-Nepaliin (kuulemma) 2000 vuotta sitten. Sakewana syodaan wachipaa eli loimutettuja kanan hoyhenia (!) inkivaarikastikkeessa ja juodaan changia eli riisiolutta. Nykyaan monet rait eivat juhli Sakewaa. Lansimainen uusi vuosi sen sijaan on tuttu ja tarkeakin juhla.